Elintavat osana työhyvinvointia
Viimeaikaiset uutiset työhyvinvoinnista ovat olleet melko huolestuttavia. State of the global workplace -raportti 2024 kertoo, mitä työntekijät eri maissa ajattelevat työstään. Sen mukaan vain 15 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työhönsä. Baronan 2025 työelämätutkimuksen mukaan 35 % työssäkäyvistä harkitsee työpaikan vaihtoa.
Työterveyslaitoksen 2025 tutkimuksen mukaan joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut ja 15 prosentilla on kohonnut työuupumuksen riski. Alle 36-vuotiaista joka kolmannella on työuupumusoireita. Suomalaisten työhyvinvointi on ollut viime vuosina laskussa, mutta nyt työhyvinvoinnin heikentymisen todetaan pysähtyneen. Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin edelleen heikommalla tasolla kuin ennen pandemiaa.
Mitä on työhyvinvointi -lyhyesti
Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi on työntekijän myönteinen kokemus siitä, että sekä työhön liittyvät voimavarat että hänen omat fyysiset ja psyykkiset voimavaransa riittävät tai ylittävät työn asettamat vaatimukset. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet työntekijään, henkilöstöön, johtamiseen, itse työhön ja työprosesseihin, työympäristöön sekä organisaation liittyvät tekijät. Työhyvinvointi on siis laaja käsite ja siihen vaikuttavat monet tekijät. En lähde tässä yhteydessä avaamaan näitä tekijöitä tarkemmin vaan tarkastelen tässä kirjoituksessa elintapojen merkitystä osana työhyvinvointia.
Henkilöstön hyvinvointi on yhtä tärkeä asia kuin liiketoiminnan tavoitteet, sillä paras tulos syntyy silloin kun työntekijät voivat hyvin. Tämän tulisi näkyä myös yrityksen strategiassa. Hyvinvoiva työntekijä suoriutuu työstään ja sitä kautta edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Hän sitoutuu työhönsä; ei vaihda työpaikkaa eikä hänellä ole pitkiä poissaoloja.
Miksi elintapoihin kannattaa satsata osana työhyvinvointia
Monilla etä- ja hybridityö ovat vähentäneet konkreettista työpaikalla oloa, mutta itse työn parissa moni viettää jopa puolet valveillaoloajastaan. Se, miten yksilöinä voimme, ei voi olla vaikuttamatta työhyvinvointiin ja työntulokseen. Samoin myös työhön, työpaikkaan ja työyhteisöön liittyvät asiat eivät voi olla vaikuttamatta kokonaishyvinvointiimme työn ulkopuolella.
Terve Suomi 2023 tutkimuksen mukaan noin 1/2 miehistä ja lähes 2/3 naisista ei liiku terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Erityisen tärkeää terveyden kannalta on katkaista pitkät istumisen ja paikallanolon hetket. Olen aikaisemmin kirjoittanut terveyttä edistävästä liikunnasta sekä istumisen tauottamisesta. Saman tutkimuksen mukaan noin 1/5 koki nukkuvansa riittämättömästi. Myös uudessa Miten Suomi voi 2025 tutkimuksessa todettiin nukahtamisvaikeuksien lisääntyneen. Ravitsemuksella on keskeinen merkitys yleisten terveysongelmien synnyssä ja vain harva aikuinen syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Alussa totesinkin, että Työterveyslaitoksen 2025 tutkimuksen mukaan työntekijöistä noin 25 % on työuupunut tai heillä on kohonnut työuupumuksen riski. Näiden tietojen valossa elintavoissamme on vielä paljon tehtävää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Aivoterveydestä on puhuttu viime vuosina paljon myös työhyvinvointiin liittyen. BDNF (aivoperäinen neurotrofinen faktori) on proteiini, jolla on keskeinen rooli oppimiselle ja muistille. Se edistää hermosolujen kasvua, selviytymistä ja erilaistumista sekä vaikuttaa kykyyn muokata hermoverkkoja ja sopeutua uuteen. BDNF:n tuotantoa lisää säännöllinen liikunta, riittävä uni, stressin hallinta ja terveellinen ruokavalio (vrt. Tuominen & Sahlsten 2023). Elintavoilla on siis merkitystä aivoterveydelle ja tätä kautta työn tekemisen kannalta keskeisille kognitiivisille toiminnoille.
Työkyvyn tuen vaikuttavuuden tutkimuskatsauksessa 2022 vertailtiin työkyvyttömyyttä ehkäiseviä ja varhaisen työkyvyn tuen toimenpiteitä. Vahvinta näyttöä todettiin olevan elintapainterventioilla, terveellisten elintapojen edistämisellä työpaikoilla. Kustannusvaikutukset tulivat poissaolojen vähentymisestä. Poissaoloja aiheutuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista, masennuksesta, verenkierto- ruuansulatus- ja hengityselinsairauksista, joihin elintavoilla on suuri vaikutus.
Työpaikat ovat hyviä yhteisöjä toteuttaa erilaisia elintapainterventioita, sillä ihmiset ovat jo valmiiksi koolla. Näin osallistujien kokoaminen, käytännön toteutus ja aikatauluttaminen helpottuvat. Elämäntapoihin liittyvät puheenaiheet, arvot, tottumukset sekä tekeminen voivat jatkua automaattisesti työyhteisön arjessa, mikä tukee sekä yksilön että työyhteisön hyvinvointia. Elintapainterventioilla ei voida ratkaista kaikkia työyhteisön hyvinvointiin liittyviä haasteita, mutta niillä voidaan lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä jaksamista kohdata työn ja työyhteisön vaatimuksia ja kehittää muita työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Lopuksi
Koska työhyvinvointiin vaikuttavat monet asiat, on sen edistäminen ja kehittäminen kokonaisvaltaista ja vaatii moniammatillista ja -tieteistä yhteistyötä ja osaamista. Tämän lisäksi monessa työssä on työhyvinvoinnin näkökulmasta erityistarpeita, joihin tulee kiinnittää huomiota. Työyhteisössä ei useinkaan riitä yhden osa-alueen kehittäminen, vaan huomiota tulisi kiinnittää useampiin osa-alueisiin. Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Kehittämistyö ja muutokset vaativat pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta. Työhyvinvointi ei myöskään saisi olla pelkästään korjaavaa vaan sen tulisi olla myös ennaltaehkäisevää. Tässäkin yhteydessä korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen on kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevät toimet.
Lopuksi haluan nostaa esille Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2025 olleen yrityskulttuurin asiantuntija Katriina Grönqvistin näkemyksen työhyvinvointiin liittyen. Hänen mukaansa monet asiat, joita ajattelemme kuuluvan toisten ihmisten asialliseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen tuntuvat välillä olevan kadoksissa työyhteisöissä. Näillä hän tarkoittaa kuuntelua, keskustelua, huomioimista ja toisen työn arvostamista. Grönqvist on tutkinut satoja suomalaistyöpaikkoja ja hänen mukaansa työelämässä tarvitaan lisää ihmisyyttä, empatiaa ja arvostusta. Näistä näkemyksistä on helppo olla samaa mieltä, sillä sama trendi on nähtävissä yhteiskunnassa laajemminkin.
Nyt on kesän ja monilla myös loman aika. Aikaa palautua ja nauttia mahdollisimman paljon itselle tärkeistä asioista, joihin ei työssäoloaikana ole koskaan tarpeeksi aikaa. Hyvää kesää kaikille.
Artikkelissa käytetyt lähteet:
Ervasti J, Kausto J, Leino-Arjas P ym. 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista.
Puuttuva palanen. Helsingin Sanomat 31.3.2025.
State of the Global Workplace. 2025 Report.
Suutala S, Kaltiainen J, Hakanen J. 2025. Miten Suomi voi? -Tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja loppuvuoden 2024 välillä. Työterveyslaitos.
Tuominen P & Sahlsten J. 2023. Arjen hyvät tavat: liiku, lepää ja syö. Teoksessa Kestävä aivoterveys – aivohyvinvointia työikäisille. Toim. Kolonen M & Toljamo K. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportteja 148. Tampere 2023.
Työelämätutkimus 2025. Barona.
